Mä elin pitkään syömishäiriön ja sen aiheuttamien ajatusten vankina. 15 pitkää vuotta. Toimin ajatusten mukaan kuin robotti, yhtään kyseenalaistamatta niitä. Vasta viime vuosina kun parannuin niin ymmärsin ja oivalsin jotain suurta. Mun ei tarvitse toimia automaattisesti kuten syömishäiriöajatus sanoo.
Esimerkiksi:
Mulle saattoi tulla ajatus, että pitäisi paastota koko tuleva viikonloppu.
Ennen aina toimin tämän ajatuksen mukaan yhtään ajattelematta mitä siitä seuraa. Nykyään ensimmäiseksi pysähdyn ajatuksen äärelle. Miksi mun pitäisi paastota koko tuleva viikonloppu? Mistä nyt kiikastaa? Mikä on huonosti, kun tulee tällainen ajatus. Mä itse vaikutan siihen, miten toimin. Voin päättää olla toteuttamatta ajatusta, joka tulee. Voin hetken miettiä, että miten kannattaa toimia.
Kuvitellaan, että kyse on nyt tästä viikonlopun paastoamisesta. Mitä saisin siitä, että vähennän ruuan olemattomiin? En ainakaan laihdu niin lyhyessä ajassa. Toki paino saattaa väliaikaisesti näyttää vähemmän kun ruokaa menee koneistoon pienempi määrä.
Mutta mietin myös asian huonoja puolia. Mulle tulee paastoamisesta huono olo, ei jaksa mitään, on nälkä (tai jos ei tunne nälkää niin vetämätön ja väsynyt olo) ja aivot ei toimi. Onko se sen arvoista, että tulee hetkellisesti hiukan kevyempi olo ja turvotus kuvitteellisesti vähenee? Voisin sen sijaan keskittyä kuuntelemaan omaa itseäni, että mistä nyt tulee tämä paha olo ja tarve pitää itseään nälässä.
Syömishäiriöajatukset on ajatuksia siinä missä muutkin ajatukset ja niiden mukaan ei tarvitse toimia.
Mutta jos kuitenkin toimit niiden mukaan, niin on taattu että:
- syömishäiriöajatukset lisääntyy ja niitä alkaa tulla yhä enemmän
- keksit hetken päästä jonkin uuden tavan miten voisit oireilla
- sh-ajatukset voimistuu ja kohta et saa enää niiltä rauhaa ollenkaan
Muista myös, että joka kerta kun toimit syömishäiriön haluamalla tavalla, niin vahvistat syömishäiriötä, annat sille siimaa ja takerrutat sitä itseesi entistä tiukemmalle kiinni.
Kokeile toimia päinvastoin mitä syömishäiriö sanoo ja tällä tavoin syömishäiriöajatukset vaimenee ja hiljenee. Ei ehkä ensimmäisellä kerralla, mutta kun toistat tätä useamman kerran putkeen. Opposite actions niin kuin olet saattanut kuulla ja lukea.
Kun vastustat syömishäiriöjatuksia:
- se ahdistaa varmasti alkuun ja paljon
- oot helpottunut ja saat itsevarmuutta vastustaa ajatuksia myös jatkossa
- koet olevasi syömishäiriötä yläpuolella ja haluat haastaa sitä toisenkin kerran
Aivot oppii pikkuhiljaa toistojen kautta uusia asioita. Kun toistat paranemiseen johtavia tekoja, huomaat, että olet oikeasti päässyt eteenpäin. Aivot täytyy uudelleen kouluttaa ajattelemaan, ettei syömishäiriöajatukset ole tervetulleita ja ajatuksia vastoin voi ja pitää toimia!
Ootko sä haastanut itseäsi viime aikoina edes pienillä teoilla? :-)
Lähetä kommentti
Ihanaa, että kommentoit! <3